Leea Simola

Opettajat ja yrittäjät treffeillä: Tuusulassa yhdistettiin Liikkuva koulu ja yrittäjyyskasvatus

Kun kaikki ovat kiireisiä, ope-yrittäjätreffit kannattaa järjestää muun toiminnan ohessa. Tuusulassa opettajat ja yrittäjät pääsivät ideoimaan yhteistyötä golfkentällä kesäkuun alussa. 

Keväällä Tuusulassa mietittiin, miten saada kiireiset opettajat ja yrittäjät yhteisen ideoinnin äärelle. Aiemmille YES ope-yrittäjätreffeille toivottiin jatkoa, mutta aika oli kaikilla kortilla.

Ratkaisuksi löytyi Tuusulan opettajille suunnattu Liikkuva koulu -tapahtuma, johon kutsuttiin ensimmäistä kertaa mukaan myös yrittäjiä.

Liikkuva koulu goes golf ja yrittäjyyskasvatus -golfkisa ja lajiin tutustumistapahtuma järjestettiin Tuusulan gofkentällä 4. kesäkuuta. Mukana oli parikymmentä opettajaa eri kouluista ja luokka-asteilta, ja kymmenkunta paikallista yrittäjää.

Tuusulan kunnan Liikkuva koulu -hankekoordinaattori Kimmo Kiuru kertoo, että Liikkuva koulu -hankkeessa pyritään aktivoimaan niin oppilaita kuin opettajiakin. Tärkeää on vähentää koulussa istumista.

– Toki hankkeen keskiössä ovat oppilaat, mutta järjestämme toimintaa myös opetushenkilöstölle. Järjestimme juuri ison Liikkuva koulu -oppilastapahtuman kaikille Tuusulan 6.-9.-luokkalaisille, ja nyt on opettajien vuoro. Mietimme, että miksi ei otettaisi mukaan myös lähimpiä yhteistyökumppaneita eli yrittäjiä.

Yhteistyötapoja on monia

YES Keski-Uusimaan aluepäällikkö Tiina Rytkölä on ollut aktiivisesti edistämässä koulujen ja yritysten yhteistyötä. Hän järjesti viime syksynä YES ope-yrittäjätreffit, joissa Tuusulan opettajat ja yrittäjät ideoivat uusia tapoja koulu-yritysyhteisytöhön.

– Olen yrittänyt sanoa opettajillekin, että kannattaa yhdistää erilaisia juttuja ja teemoja. Kun koulussakin tapahtuu monennäköistä, niin on tärkeää löytää yhteistä aikaa. Liikunnalliset arvot ovat todella tärkeitä, ja oli hieno oivallus Tuusulalta niputtaa yrittäjyyskasvatus ja liikunta tällaisella rennolla ja hauskalla tavalla. Ihanaa aktiivisuutta kunnan ja yrittäjien puolelta!

Muita yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi opettajien ja yrittäjien aamiaistreffit ja YES Café, jossa opettajankokous järjestetään yrityksessä, ja samalla opettajat tutustuvat yrityksen toimintaan.

– YES Café on kiva tapa tutustua, opettajat tykkää ja yrittäjät tykkää, ja opettajatkin pääsevät pois koululta toisenlaiseen ympäristöön. Erilaisia yhteistyötapoja on paljon, ja jokaisen koulun kannattaa miettiä ne omista tarpeistaan käsin, Rytkölä kertoo.

Yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaopettajat avuksi

Tulevaisuudessa koulu-yritysyhteistyön mallien käyttöönotossa Keski-Uudellamaalla auttavat paraikaa koulutettavat YES Tutoropet.

– Valtakunnallisessa hankkeessa on Keski-Uudeltamaalta mukana kuusi perusasteen opettajaa Tuusulasta, Mäntsälästä ja Järvenpäästä. Tutoropet toimivat jatkossa yrittäjyyskasvatuksen tukena muille opettajille omassa koulussaan ja kunnassaan, Rytkölä sanoo.

”Yrittäjyyskasvatus on koko koulun juttu”

Tuusulan kunnan opetuspäällikkö Markus Torvinen nähtiin myös golfkentällä kisaamassa. Torvisen mukaan koulujen ja yritysten yhteistyöstä on seurannut paljon hyvää.

– Olemme saaneet lisää keskustelua koulujen ja yrityskentän välille. Yrityskenttä tarjoaa kouluille paljon erilaisia mahdollisuuksia. Me tahdomme, että koulut näkyvät enemmän ulospäin, ja ovat aktiivisia kumppaneita työelämälle.

Mitä kunnat voivat tehdä?

– Minun mielestäni pitää lähteä siitä, että yrittäjyyskasvatus nähdään vielä laajempana asiana kuin yritysvierailuina ja yhteistyönä yritysten kanssa. Meidän tehtävä kunnassa on osata tuoda esiin, mitä kaikkea yrittäjyyskasvatus on ja auttaa niitä, ketkä tahtovat lähteä tekemään sitä. On myös tärkeää, että opettajat ymmärtävät, että moni heidän tekemänsä asia on jo yrittäjyyskasvatusta.

Kuntien ja koulujen on mietittävä, miten yrittäjyyskasvatus ja yritysyhteistyö saadaan opetukseen mukaan.

–Meidän tavoitteenamme on kasvattaa ja kouluttaa yritteliäitä oppilaita, jotka pärjäävät maailmassa. Koulun tasolla pitää ymmärtää, että yrittäjyyskasvatus on koko koulun juttu.

Golfkisaan osallistui myös Tuusulan yrittäjien puheenjohtaja Samuli Halla-Aho, joka toimii aktiivisesti paikallisessa kouluyhteistyössä. Halla-Aho on myös YES Kummi.

– Yrittäjien ja oppilaitosten kannattaa ehdottomasti tehdä yhteistyötä. Yrittäjiltä koulut saavat hyviä käytännön esimerkkejä työelämästä, ja yrittäjät voivat kertoa, mitä asenteita ja taitoja yrittäjä tarvitsee. Nämä asiat jäävät ihan eri tavalla mieleen, kun ne kuulee oikeilta yrittäjiltä, Halla Aho uskoo.

 

YES Keski-Uusimaan toiminnassa on henkilövaihdos lukuvuodeksi 2018-2019. Uutena aluepäällikkönä toimii Birgit Eskelinen. 

 

16 000 yritystä etsii jatkajaa Suomessa – toimivan yrityksen jatkaminen on vaihtoehto uuden yrityksen perustamiselle

Suomalainen aikuisväestö suhtautuu yrittäjyyteen positiivisemmin kuin aiemmin, ja yrittäjyysaikomukset ovat väestössä kasvussa. Tulevaisuudessa yrittäjyys yleistyy, kun työnteon tavat muuttuvat. EK:n asiantuntijan mukaan myös jatkajaa etsivien yrityksien määrä on Suomessa huomattava.

EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen näkee yksinyrittäjyyden ja sivutoimisen yrittäjyyden kasvavan tulevana vuosikymmenenä uusien työnteon tapojen yleistyessä.

– Noin kymmenen vuoden kuluttua on varmasti ihan tavallista, että ihmisellä on toiminimiyritys. Tämä johtuu projektimaisesta työn luonteesta, jolloin työntekijät toimivat välillä yrittäjänä, välillä palkkatyössä.

Tällä hetkellä arviolta yli 40 prosenttia yksinyrittäjistä on sivutoimisia. Päätoimisia, kasvua tavoittelevia yrittäjiä on sen sijaan vähemmän.

– Suomalainen aloitteleva yrittäjä on varovainen yrittäjyydessään ja haluaa testata yritysideaansa palkkatyönsä ohella. Esimerkiksi Ruotsissa tuore yrittäjä lähtee tavallisemmin alusta alkaen tavoittelemaan kasvua ja kansainvälisyyttä, kun päätös yrittäjyydestä on tehty.

Toimivan yrityksen jatkaminen on vaihtoehto

Suomessa on 85 000 työnantajayritystä, joista 16 000 omistajanvaihdos on ajankohtainen. Huovinen toivoo, että osa start up -sukupolven innokkuudesta suuntautuisi olemassa oleviin yrityksiin, joihin etsitään jatkajia.

– Tämä tarkoittaa isoa joukkoa yrityksiä, joilla ei ole jatkajaa näköpiirissä. Jo toimivalla yrityksellä on oma, olemassa oleva asiakaskunta ja sidosryhmät. Tämä on etu verrattuna esimerkiksi start up -yritykseen, jossa kaikki pitää luoda alusta.

Huovinen korostaa, että ostaessa jo olemassa olevan yrityksen on myös mahdollista tehdä muutoksia esimerkiksi yrityksen liiketoimialaan tai bisnesideaan.

– Harmittavan usein nähdään vain yrityksen käynnissä oleva toiminta, kun kymmenen vuoden päästä yritys voisi toimia ihan toisella toimialallakin. Yrityksen sisällä voi tapahtua radikaaleja toimialan muutoksia, mikä luo mahdollisuuksia uudelle yrittäjälle yrityksen kehittämiseen omannäköiseksi.

Artikkeli on osa Maaseuturahaston rahoittamaa Bisnestä keittiönpöydältä -hanketta, jossa Valtakunnallinen YES on osatoteuttajana. Hanke toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2017–2018 ja sen kohderyhmänä ovat alueen nuoret ja aikuiset, liikeidean omaavat, yrittäjyyttä miettivät tai uutta työtä hakevat henkilöt.

Pienillä innovaatioilla voi tehdä ihmeitä – yrittäjyys on mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja työllistymiseen

Nuorten mielenkiinto yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Esimerkiksi vuonna 2016 joka kahdeksas 18–25-vuotias ilmoitti perustavansa yrityksen kolmen vuoden kuluessa. Mikä on kasvavan positiivisen suhtautumisen takana ja miten nuori yrittäjä pääsee alkuun yrittäjyydessään?

Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai toteaa, että nuorten yrittäjyysinnon taustalla on yleinen asenteiden muutos.

– Mediassa on rohkeammin puhuttu siitä, että yrittäjyyden kautta voi tavoitella unelmiaan ja toteuttaa itseään. Lisäksi oppilaitokset ovat ottaneet yrittäjyyden edistämisen osaksi toimintaansa. Nyt esimerkiksi korkeakouluissa puhutaan yrittäjyydestä ja tarjotaan tukea opiskelijoille bisnesideoiden kehittämiseen ja yrittäjyyteen. Lisäksi tarjolla on yrittäjyyskursseja, joissa yrittäjyyttä voi harjoitella käytännön kautta.

Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkönä toimivan Joonas Mikkilän mukaan nuoret myös suhtautuvat työhön ja työelämään eri tavalla.

– Nuoret näkevät yrittäjyyden osittain välttämättömyytenä eli käytännössä entistä useampi tulee työllistämään itsensä yrittäjänä. Yrittäjyys on monelle myös väylä työhön, jota ei muutoin voisi välttämättä saavuttaa. Lisäksi teknologia ja digitalisaatio ovat tarjonneet uudenlaisia mahdollisuuksia yrittäjyydelle. Pienillä innovaatioilla voi tänä päivänä tehdä ihmeitä.

Aicha Manai ja Joonas Mikkilä.

Mistä lähteä liikkeelle, kun haluaa perustaa oman yrityksen?

Yrityksen perustamiseen liittyy myytti, että se on vaikeaa. Onko asia todella niin? Mikkilän mukaan Suomessa yrityksen perustamiseen liittyvät tekniset asiat, kuten yrityksen rekisteröiminen, on tehty helpoksi. Aloittelevaa yrittäjää Mikkilä kehottaa keskittymään liikeidean ja -suunnitelman kehittämiseen.

– Ohjaan nuoria miettimään ideaa, joka rakentuu vahvasti nuoren omalle osaamiselle ja intohimolle. Se on vahvan liiketoiminnan perusta. Tämän ympärille laaditaan liiketoiminnan kannattavuussuunnitelmat. Tähän saa maksutonta tukea Uusyrityskeskuksilta, joita on 30 eri puolilla maata. Uusyrityskeskuksessa nuori pääsee yritysneuvojan kanssa sparraamaan ideaansa ja tekemään laskelmia. Tämän pohjalta voi sitten hakea starttirahaa yritystoiminnan alkuun TE-toimistolta.

Verkostot ja vertaiset aloittelevan yrittäjän tukena

Monen yrittäjyydestä haaveilevan mielessä on huoli epäonnistumisesta. Miten epäonnistumisiin pitäisi suhtautua?

– Liikeidean ei tarvitse olla maailman ihmeellisin. Pidemmän päälle yrittäjä pääsee näkemään, kannattaako bisnesidea vai ei. Ei ole kamalaa, vaikka ei onnistuisikaan. Esimerkkinä voisi sanoa, että start up -maailmassa todellinen läpimurto tapahtuu vasta toisella tai kolmannella yrittämällä.

Manai kertoo, että verkostot ja muiden aloittelevien yrittäjien vertaistuki ovat tärkeitä tuoreille yrittäjille.

– Nuorelle yrittäjälle on tärkeää, että pääsee juttelemaan toisten kanssa, jotka ovat yhtä pihalla.

Yrityksen perustamisen askeleet

1 Muotoile idea.
2 Laadi suunnitelma.
3 Valitse yritysmuoto.
4 Jätä perustamisilmoitus.

Mistä apua ja tukea yrittäjyyteen?

• Uusyrittäjyyskeskukset
• Yrittäjäjärjestöt
• Erilaiset verkkosivut ja YouTube
• Verkostot, esim. Nuoret Yrittäjät

 

Artikkeli on osa Maaseuturahaston rahoittamaa Bisnestä keittiönpöydältä -hanketta, jossa Valtakunnallinen YES on osatoteuttajana. Hanke toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2017–2018 ja sen kohderyhmänä ovat alueen nuoret ja aikuiset, liikeidean omaavat, yrittäjyyttä miettivät tai uutta työtä hakevat henkilöt.

Teemaopintoja, erilaisia oppimisympäristöjä ja työelämään tutustumista – näin yrittäjyyskasvatus toteutuu Pieksämäen lukiossa

YESin yrittäjyyskasvatuksen ystäväkirjassa vuorossa on Pieksämäen lukio. Lukio tekee eri oppilaineissa paljon yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, ja vierailuja järjestetään puolin ja toisin. Tänä keväänä kaikille 2. vuosikurssin opiskelijoille järjestettiin myös lukiotet.

Tämän ystäväkirjan täytti Pieksämäen lukion psykologian ja filosofian opettaja Susanna Kajander.

lukion nimi: Pieksämäen lukio
paikkakunta: Pieksämäki
opiskelijoita: 215
opettajia: 14
Onko meidän lukiossa yrittäjyyskursseja?

Suunnittelemme valinnaista yrittäjyyskurssia, jonka voisi suorittaa joustavasti lukioaikana osallistumalla yrittäjähenkiseen toimintaan, kuten erilaisten tapahtumien järjestämiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kurssilla pyritään myös luomaan kontakteja muihin oppilaitoksiin, työelämään ja yrittäjiin. Opiskelijat ovat mukana suunnittelemassa kurssin sisältöjä.

Näkyykö meidän lukiossa yrittäjyyskasvatus myös muissa oppiaineissa?

Kaikissa aineissa tehdään yhteistyötä lukion ulkopuolisten tahojen, kuten muiden oppilaitosten ja työelämän edustajien kanssa.

Esimerkiksi äidinkielen mediakurssilaiset käyvät tutustumassa vuosittain Ylen toimintaan ja psykologian kursseilla vieraillaan mahdollisuuksien mukaan mm. päiväkodissa ja psykoterapeutin luona. Filosofian valinnaiskurssilaiset puolestaan ideoivat ja järjestävät filosofiakahvila -tapahtuman osana kurssisuoritusta. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon kursseilla puolestaan käydään vierailuilla erilaisissa uskonnollisissa yhteisöissä.

Vierailijoita voi tulla myös oppitunnille. Esimerkiksi lukion entisiä opiskelijoita ja eri alojen asiantuntijoita on vieraillut opon, reaaliaineiden, matematiikan ja kielten tunneilla kertomassa jatko-opinnoista ja työelämästä.

Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti myös erilaisiin kilpailuihin, kuten valtakunnallisiin kirjoituskilpailuihin ja Jyväskylän yliopiston vuosittain järjestämään lukiolaisille tarkoitettuihin fysiikan, kemian, matematiikan ja tietotekniikan kilpailuihin.

Ilmiölähtöisen oppimisen myötä oppiainerajat ylittävää yhteistyötä tullaan lisäämään entisestään.

Lukion ykkösluokkalaiset kevätretkellä.

Onko meidän lukiossa erilaisia oppimisympäristöjä?

Kyllä, meillä on erilaisia oppimisympäristöjä niin koulurakennuksessa kuin verkossakin. Opettajat pyrkivät huomioimaan opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja monet tykkäävät opiskella niin tunneilla kuin hyppytunneilla luokan ulkopuolella.

Verkossa olevia oppimisympäristöjä käytetään eri oppiaineissa laajasti.

Onko meidän lukiossa teemaopintoja?

Pieksämäen lukiossa on suunniteltu useita oppiaineita integroivia teemaopintoja. Niissä on otettu huomioon myös oppilaitos- ja työelämäyhteistyö. Teemaopinnoista voi mainita esimerkkinä Mannerten välisen tutkimusmatkan, tutkimuskurssin, bifyke -työkurssin, vapaaehtoistoiminnan kurssin ja kansainvälisyys -kurssin. Teemaopinnoissa tehdään yhteistyötä eri oppilaitosten ja työelämän kanssa.

Onko meidän lukiossa yrittäjyyspäiviä tai teemapäiviä, joihin sisältyy yrittäjyyskasvatusta?

Lukiossamme järjestetään vuosittain kakkosvuosikurssilaisten kevätretki, jolloin vieraillaan jossain yliopistokaupungissa, kuten Jyväskylässä, Kuopiossa tai Tampereella. Kevätretken tarkoitus on tutustuttaa lukiolaisia jatko-opintoihin. Lisäksi retkellä vieraillaan erilaisissa kulttuurikohteissa, kuten museoissa.

Kakkosten kevätretkipäivänä järjestetään myös teemapäivä ykkösvuosikurssilaisille. Opiskelijat ovat mukana ideoimassa teemapäivää, johon liittyy työelämäyhteistyötä.

Tulevaisuudessa pyritään järjestämään yhä enemmän oppiainerajat ylittäviä tapahtumia ja teemapäiviä. Esimerkiksi maaliskuussa 2018 järjestimme reaali- ja taideaineiden yhteisen opintomatkan Jyväskylään, jossa käytiin tutustumassa muun muassa Jyväskylän yliopiston monitieteiseen aivotutkimusyksikköön (psykologia, terveystieto ja biologia) ja erilaisiin museoihin (historia ja kuvaamataide).

Miten meidän lukiossa tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa?

Teemme yhteistyötä eri oppiaineissa monien tahojen, kuten Amnestyn, 4H:n, Pieksämäen kaupungin nuorisotyön ja Pieksämäen seurakunnan nuorisotyön kanssa.

Lukiomme on mukana myös kansainvälisessä En­joy the School – Eras­mus+ -hank­keessa. Kaksivuotisen hankkeen ai­ka­na li­sä­tään tie­toa ter­veel­li­ses­tä ra­vin­nos­ta, lii­kun­nas­ta ja elä­män­ta­vois­ta sekä ke­hi­te­tään kan­sain­vä­li­ses­sä yh­teis­työs­sä kei­no­ja vah­vis­taa nuor­ten itse­tun­toa. Hankkeen aikana niin opettajat kuin opiskelijat vierailevat toistensa oppilaitoksissa.

Onko meidän lukiossa vieraillut yrittäjiä? Kuka on ollut mieleenpainuvin vieras?

Lukiossamme on vieraillut paljon yrittäjiä eri oppitunneilla. Mieleenpainuvin vieras on ehdottomasti entinen freestylelaskija Pekka Hyysalo. YES – Lukiot työelämään -hanke mahdollisti hienon yrittäjänpäivän tilaisuuden järjestämisen 5.9.2017, jossa Hyysalo kävi kertomassa inspiroivan ja yrittäjähenkisen elämäntarinansa.

Pieksämäen lukion opiskeilijoita Savon Solmu-messuilla.

Pääsevätkö meidän lukiossa oppilaat osallistumaan kurssisisältöjen tai teemapäivien suunnitteluun?

Ilman muuta! Kouluviihtyvyyden kannalta on tärkeää, että kaikki halukkaat saavat äänensä kuuluville. Osallistaminen vahvistaa sisäistä motivaatiota ja sitoutumista yhteiseen tekemiseen.

Onko meidän lukiossa työelämään tutustumisjaksoa opiskelijoille?

Koulussamme järjestettiin lukiotet keväällä 2018 kaikille 2. vuosikurssin opiskelijoille. Lukiomme pyrkii tukemaan esimerkiksi matkakustannuksissa, jos tet-kohde sijaitsee toisella paikkakunnalla. Tet -päivä on tarkoitus järjestää myös tulevina vuosina.

Onko meidän lukiossa opettajilla mahdollisuus kehittää yrittäjyyskasvatusta omassa oppiaineessaan?

Kyllä. Olemme osallistuneet YES  – Lukiot työelämään -hankkeen webinaareihin. Lisäksi eräs opettajamme kouluttautuu juuri yrittäjyyskasvatuksen tutoropettajaksi.

Lukion ykkösluokkalaiset kevätretkellä.

Jutun kuvat: Pieksämäen lukio.

Pieksämäen lukio on mukana YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. Tässä juttusarjassa esittelemme kerran kuukaudessa yhden hankkeessa mukana oleva lukion yrittäjyyskasvatusta. Katso sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut:

Haminan lukiossa kaikki lukiolaiset pääsevät kahdeksi päiväksi TETiin, myös ope-TET käytössä

Haminan lukiossa toteutetaan oppiainerajat ylittäviä kursseja, järjestetään yrittäjyyspäiviä ja tehdään paljon yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Kaikki lukiolaiset suorittavat kaksi päivää työelämään tutustumista lukion aikana,  ja myös opettajat pääsevät ope-tettiin.

Raision lukiossa yrittäjyyskasvatusta saavat niin opiskelijat, opettajat kuin rehtorikin

Raision lukiossa opiskelijoille on tarjolla viiden kurssin laajuinen Yrittäjyyslinja. Opiskelijoilla on mahdollisuus perustaa NY-yritys, ja yhteistyö muiden koulujen ja yrittäjien kanssa on tiivistä.

Mikkelin lukiossa opiskelijat pääsevät ideoimaan kurssisisältöjä ja opettajat tutustuvat työelämään

Mikkelin lukion opiskelijoille on tarjolla yrittäjyyskursseja ja teemaopintoja, ja moneen kurssiin sisältyy yhteistyötä työelämän kanssa.

Kiimingin lukio panostaa nyt yrittäjyyskasvatukseen

Kiimingin lukiossa on tänä lukuvuonna merkittävänä painopistealueena yrittäjyyskasvatus.

Kotkan lyseon lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella

Kotkan lukiossa yhteistyökumppanien verkosto on laaja ja yrittäjyyskasvatusta viedään nyt yhdessä virkeästi eteenpäin.

Näin Mäntsälän lukiossa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta

Mäntsälän lukiossa opiskelijat muun muassa käyvät yritysvierailuilla, tekevät TET-päiviä ja kuulevat yliopisto-opiskelijoilta jatko-opinnoista.

 

[/su_column] [/su_row]

YES-verkosto kouluttaa tänä vuonna 100 yrittäjyyskasvatuksen tutoropettajaa


Kuvassa Kouvolan tutoropettajia.

Tutoropettajat ovat yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaopettajia, jotka toimivat muiden opettajien mentoreina ja tukena yrittäjyyskasvatuksessa omalla paikkakunnallaan ja kehittävät yrittäjyyskasvatusta verkostoyhteistyöllä.

YES-verkosto kouluttaa kuluvan vuoden aikana 100 opettajaa eri puolilta Suomea yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijoiksi ja paikallisen yrittäjyyskasvatustyön kehittäjiksi.

– Tavoitteenamme on tutoropettajia kouluttamalla lisätä opetushenkilöstön yrittäjyys- ja työelämäosaamista sekä varmistaa se, että opettajilla on enemmän tukea yrittäjyyskasvatukseen. Näin yhä useampi lapsi ja nuori pääsee kehittämään yrittämäisiä valmiuksiaan osana opintojaan. Tulevat tutoropettajat vievät kollegoilleen uusinta tietoa yrittäjyyskasvatuksen malleista ja pedagogiikasta ja kehittävät alueellista yrittäjyyskasvatusta muiden toimijoiden kanssa, kertoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Koulutuksen jälkeen tutoropettajilla on asiantuntemusta toteuttaa vuonna 2017 laadittuja opetus- ja kulttuuriministeriön laatimia yrittäjyyslinjauksia paikallisesti ja kehittää linjausten mukaista toimintaa yhdessä muiden opettajien ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

– Koulutusten painopisteenä on yrittäjämäisen toimintakulttuurin ymmärtäminen ja rakentaminen oppilaitoksiin sekä verkostoyhteistyön kehittäminen. Tutoropet perehtyvät yrittäjyyskasvatuksen teoriaan, työkaluihin ja toimintatapoihin ja oppivat kehittämään työelämäyhteistyötä. Koulutuksen jälkeen tutoropettajilla on hyvä kokonaiskuva yrittäjyyskasvatuksen mahdollisuuksista, ja he voivat toimia asiantuntijaopettajina omassa yhteisössään, Lehtonen kertoo.


Kuva Seinäjoen tutorope-koulutuksesta huhtikuulta.

Valtakunnalliset YES Tutorope -koulutukset käynnistyivät keväällä ja jatkuvat vuoden loppuun. Koulutusten laajuus on 10 koulutuspäivää, ja opettajia koulutuksessa on jokaiselta kouluasteelta.

YES ry:n koulutuspäällikkö Elli-Noora Kumpulainen kertoo, että palaute koulutuksista on ollut hyvää.

– Opettajat kaipaavat erityisesti konkreettisia malleja yrittäjyyskasvatukseen ja tukea siihen, miten yrittäjyyskasvatus aloitetaan omassa oppilaitoksessa. Yrittäjyyskasvatuksen ymmärtäminen koko oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittämisenä on saanut hyvää vastakaikua opettajilta. Koulutuksessa opettajat verkostoituvat myös toistensa kanssa ja pääsevät jakamaan omia hyviä käytäntöjä ja oppimaan muiden kokemuksista, Kumpulainen sanoo.

YES-verkosto toteuttaa tutoropettajien koulutukset Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella. YES Tutorope -koulutusta tukee laaja-alaisen osaamisen osa-alue, joka toteutetaan Jenny ja Antti Wihurin säätiön avustuksella.

Onko teidän koulussa jo pidetty opettajankokous yrityksessä? YES Café vei vöyriläiset opettajat pois omasta kuplasta ja Kyrö Distilleryn yrittäjämäiseen ilmapiiriin

Koulussa ja vain oman väen kesken on vaikeampaa ajatella laatikon ulkopuolelta. Uusi ympäristö antaa uusia ajatuksia ja näkökulmia, sanoo Tegengrenskolan koulun rehtori Elisabeth Mörk. YES Café on myös yrittäjälle tilaisuus välittää tietoa työelämän tarpeista kouluihin.

Viime viikon tiistaina vöyriläiset Tegengrenskolan yläkoulun ja Koskebyn alakoulun opettajat ja rehtorit pääsivät tutustumaan viskinvalmistuksen saloihin ja huimaan yritystarinaan.

YES Pohjanmaan aluepäällikkö Inger Aaltonen järjesti YES Cafén Kyrö Distilleryssä Isossakyrössä. Yritys tunnetaan maailmanmaineeseen nousseesta Napue-ruisginistä.

­ YES Café on opettajankokous yrityksessä.

– YES Café järjestettiin opettajien toiveesta. Viime syksynä järjestin Tegengrenskolan opettajille YES Cafén hiomatarvikkeita valmistavaan Mirkaan, ja sen jälkeen rehtori soitti, että vierailu oli niin mielenkiintoinen, että pitää päästä uudestaan, Aaltonen kertoo.

”Kun palkkaamme väkeä, painotamme asenteeseen, sillä kaiken muun voi paikan pällä opettaa”

Kyrö Distilleryssä parin tunnin ohjelma alkoi Kyrö Distilleryn perustajajäsenen ja YES Kummin Miko Heinilän puheenvuorolla ja yhteisellä keskustelulla, jonka jälkeen Tegengrenskolan ja Koskebyn koulut saivat pitää omat opettajankokouksensa tislaamon tiloissa.

Paljasjalkainen isokyröläinen ja yksi tislaamon perustajista Miko Heinilä kertoo opettajille Kyrö Distilleryn syntytarinan.

Opettajia kiinnosti muun muassa, mitä yrittäjältä vaaditaan. Heinilä nimesi tärkeiksi ominaisuuksiksi hullun optimismin, ratkaisukeskeisen asenteen ja ison kuvan ymmärtämisen. Kyrö Distillerin vahvuus on myös ollut se, että viiden kaverin perustamassa yrityksessä on aina ollut monta päätä miettimässä asioita.

Heinilä korosti myös asenteen ja yhteisöllisyyden merkitystä.

– Kun palkkaamme väkeä, painotamme tosi paljon asenteeseen, sillä kaiken muun voi paikan päällä opettaa, Heinilä kertoo.

Vierailun lopuksi opettajat pääsivät tutustumaan viskin- ja ginintekemisen saloihin tislaamossa ja pääsivät jututtamaan sen asiantuntijoita. 

Tislaaja Timo Mäkelän työtä ei kirjoista opi. Joka päivä työssä oppii jotain uutta, hän kertoo.

YES Café verkottaa kouluja ja yrityksiä

YES Cafén tavoitteena on verkottaa kouluja alueen yrityksiin ja avata opettajien silmiä koulun ulkopuoliselle elämälle.

– YES Caféssa opettajat kyselevät yrittäjiltä muun muassa työelämätaidoista. Yrittäjät puolestaan pääsevät kertomaan, mitä taitoja he pitävät rekrytoinnissa tärkeänä. YES Caféissa on esimerkiksi keskusteltu siitä, minkä tyyppisestä koulutuksesta tai osaamisesta on pulaa. Opot saavat oman seudun tai alueen näkökulmaa siihen, mihin nuoria kannattaa ohjata, Aaltonen kertoo.

Rehtori: koulu ei voi olla erillinen maailmansa

Tegengrenskolan rehtori Elisabeth Mörk ilahtui siitä, miten uusi ympäristö toi kuin luonnostaan opettajankokoukseen uutta ajattelua ja näkökulmia.

Tuoksuuko tässä mesiangervo? Kuvassa Elisabeth Mörk.

–  Nyt kun uusi opetussuunnitelma on tullut voimaan, on erityisen hyödyllistä saada vaikutteita muiltakin kuin toisilta opettajilta tai muilta ”kouluihmisiltä”, kuten yksi opettajistamme kommentoi vierailun jälkeen, Mörk kertoo.

Mörkin mielestä opetushenkilöstön pitäisi sisäistää ajatus, että perusopetuksessa nuoria ei kouluteta jatko-opintoihin vaan siihen, mikä tulee opintojen jälkeen eli työelämään.

– Meillä opettajilla on oltava laaja tietämys erilaisista yrityksistä ja siitä, millaisia ominaisuuksia, taitoja ja valmiuksia vaaditaan nykypäivänä, on sitten yrittäjä tai työntekijä. Koulu ei voi olla erillinen maailmansa, vaan se tarvitsee vahvoja kosketuspintoja ympäröivään yhteiskuntaan. Tarvitaan herkkyyttä ja tahtoa oppia uutta sekä toimintakulttuuri, jossa keskitytään enemmän oppilaiden vahvuuksiin kuin heikkouksiin.

Yritysten työkulttuureihin tutustuminen hyödyttää kouluja

Aaltonen kertoo, että YES Café on hyvä tapa käynnistää koulun ja yrittäjän välinen yhteistyö.

– Aika monessa kunnassa on syntynyt uusia yhteistyömuotoja YES Cafén jälkeen. Esimerkiksi Teerijärvellä pidimme YES Cafén Rani Plast -yrityksessä, jossa kemian opettaja innostui yrityksen toimialasta ja sai opetukseensa hyvää materiaalia. Myös Mirkassa eräs opo kysyi, voiko hän mennä sinne uudestaan oppilaidensa kanssa.

– Saan paljon positiivista palautetta, ja jotkut koulut ovat ottaneet YES Cafén osaksi kouluvuotta, eli opettajat pääsevät pitämään opekokousta yrityksiin joka syksy ja kevät.

Aaltonen on Mörkin kanssa samaa mieltä siitä, että koulun pitää valmistaa nuoria työelämään.

– Yrittäjyyskasvatus kuuluu jokaisen opettajan työhön. Varsinkin yläkouluissa jokainen aineenopettaja hyötyy työelämä- ja yrittäjyysosaamisesta, ja sen voi yhdistää omaan opetukseen. YES Pohjanmaan järjestämät YES Cafét ovat kaikki myös olleet kansainvälisiä yrityksiä, ja niissä on tullut hyvin esiin kielitaito tärkeänä työelämätaitona.

YES-aluepäällikkö Inger Aaltonen järjestää YES Caféita Pohjanmaalla.

Yritysvierailuilta opettajat tutustuvat myös erilaisiin työkulttuureihin.

– Yrityksissähän ovat ihmiset menestyksen takana, ja YES Caféissa puhutaankin jonkin verran muun muassa johtajuudesta ja henkilökunnan viihtyvyydestä; siitä, miten satsataan henkilökuntaan ja miten se vaikuttaa yrityksen menestykseen. Näistä opettajat ja rehtorit saavat vinkkejä myös omaan työhön ja omaan johtamiseen.

Inger Aaltonen rohkaisee kaikkia kouluja aloittamaan työelämäyhteistyö, esimerkiksi YES Cafén tai YES Ope-yrittäjätreffien mudossa.

­– Tapaan sanoa, että olen tällainen YES-tinder! Luon pareja yrityksistä ja kouluista ja autan tutustumaan. Sitten annan osapuolien itse jatkaa deittailua ja miettiä, miten yhteistyö jatkuu, Aaltonen kertoo.

 

YESin koulu-yritysyhteistyön palvelut

YES Café on yksi YES-verkoston opetushenkilöstölle tarjoamista koulu-yritysyhteistyön palveluista.

YES Kummit

Löydä uusia työelämän kumppaneita opetukseen! Osoitteessa yeskummit.fi voit hakea sopivia kummeja ja pyytää heitä yhteistyöhön.

 

 

Haminan lukiossa kaikki lukiolaiset pääsevät kahdeksi päiväksi TETiin, myös ope-TET käytössä

YESin yrittäjyyskasvatuksen ystäväkirjassa vuorossa on Haminan lukio. Haminan lukiossa toteutetaan oppiainerajat ylittäviä kursseja, järjestetään yrittäjyyspäiviä ja tehdään paljon yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Kaikki lukiolaiset suorittavat kaksi päivää työelämään tutustumista lukion aikana,  ja myös opettajat pääsevät ope-tettiin.

Tämän ystäväkirjan täytti Haminan lukion opinto-ohjaaja Anni Hartikainen ja opettajat Minna Hartikainen ja Anne Urpalainen

lukion nimi: Haminan lukio
paikkakunta: Hamina
opiskelijoita: n. 290
opettajia: 20
Onko meidän lukiossa yrittäjyyskursseja?

Kyllä, meillä on NY24h- ja Yrityselämän nuoret sukupolvet -kurssi. Nämä ovat vapaaehtoisia. Tulevaisuudessa pyrimme laajentamaan yrittäjyyskurssien tarjontaa.

Näkyykö meidän lukiossa yrittäjyyskasvatus myös muissa oppiaineissa?

Näkyy, lähes kaikissa. Esimerkiksi musiikkiryhmät järjestävät vuosittain hyväntekeväisyyskonsertin ja kuvataiteenryhmät ovat tehneet erilaisia taideprojekteja. Kielten ryhmät keräävät rahaa opintomatkaa varten.

Saksan-ryhmä tekee tänä vuonna 11 päivän mittaisen matkan Eurooppaan. Matkan rahoituksesta iso osa on opiskelijoiden yrittelijäisyyden tulosta. Näiden lisäksi meillä käy vuosittain erilaisia vierailijoita.

Kuvassa Titta ja Thomas Halloran yrittäjyyspäivässämme. Heidän esityksensä oli energinen ja mukaansatempaava.

Onko meidän lukiossa teemaopintoja?

Kyllä. Suunnittelemme ja toteutamme oppiainerajat ylittäviä kursseja. Viime keväänä meillä oli Kulttuurikassi – kurssi, jossa opiskelijat tutustuivat erilaisiin kulttuurikohteisiin ja tekivät niistä portfolion. Kurssilla tehtiin myös yhteinen retki Helsinkiin, jossa tutustuttiin Helsingin kulttuurikohteisiin. Kurssi oli mielestämme erittäin onnistunut.

Tällä hetkellä suunnittelemme uusia teemaopintokursseja. Pyrimme osallistamaan opiskelijoita mahdollisimman paljon näissä teemaopinnoissa ja annamme heille vastuuta.

Onko meidän lukiossa yrittäjyyspäiviä tai teemapäiviä, joihin sisältyy yrittäjyyskasvatusta?

On. Viimeksi syksyllä meillä oli yrittäjyyspäivä, jonka suunnitteluun osallistui osa opiskelijoista. Opiskelijapalaute tästä päivästä oli positiivinen. Suunnittelemme tällaisille päiville jatkoa, koska se aktivoi opiskelijoita ja lisää jo valmiiksi myönteistä ilmapiiriä koulussamme.

Miten meidän lukiossa tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa?

Meillä käy paljon vierailijoita eri korkeakouluista. Myös yritysten ja yhdistysten kanssa tehdään yhteistyötä eri oppiaineissa. Esimerkiksi ruotsin tunnilla kävi viime jaksossa vierailijoita paikallisesta Pohjola-Nordenista.

Onko meidän lukiolla omaa yrityskummia?

Omia kummeja ei vielä ole – hyödynnämme YES Kummeja tarvittaessa.

Onko meidän lukiossa vieraillut yrittäjiä? Kuka on ollut mieleenpainuvin vieras?

On! Viime syksynä yrittäjyyspäivässä mm. Titta ja Thomas Halloranin (Ikilomalla) uratarina oli mieleenpainuva. Heidän uratarinansa osoitti, että unelmia pitää jahdata ja niistä voi saada itselleen työn. Eri aloilla työskentelevien ammattilaisten uratarinoista saatiin erinomainen opiskelijapalaute. Aiomme jatkaa ja kehittää myös tätä toimintaa.

Yksi kuvataidekurssilaisten projektiin liittyvä työ. Työt olivat esillä Haminan Valojen yössä saavuttivat suuren suosion.

Onko meidän lukiossa mahdollista perustaa oma harjoitusyritys osana opiskelua?

Toistaiseksi ei vielä ole ollut. Koulun muutto Ekamin Haminan kampukselle avannee yhteistyömahdollisuuksia tällä saralla.

Mitä valmiita malleja tai työkaluja meidän lukiossa käytetään?

NY -leirejä meillä on ollut joitakin vuosia ja TATin bisnesverkkokurssit ovat olleet kokeilussa. NY-leireille opiskelijamme osallistuvat myös jatkossa sekä tutoreina että leiriläisinä.

Pääsevätkö meidän lukiossa oppilaat osallistumaan kurssisisältöjen tai teemapäivien suunnitteluun?

Pääsevät. Tälläkin hetkellä opiskelijat suunnittelevat keväälle teemapäivää/retkeä. Oppilaskunnan hallituksen edustajat osallistuvat pääsääntöisesti aina opettajankokouksiin ja osa opiskelijoista suunnittelee ja toteuttaa esimerkiksi liikuntapäiviä.

Mikä on hauskin yrittäjyyskasvatukseen liittyvä juttu mitä olemme tehneet yhdessä?

Syksyllä meillä oli Haminan lukion yrittäjyyspäivä, joka oli mielestämme erittäin onnistunut. Haminan lukion entiset opiskelijat kertoivat omia elämäntarinoitaan ja opiskelijat pääsivät suunnittelemaan lukiollemme esittelyvideon ja logon. Parhaat videot ja logot palkittiin ja ne ovat meillä markkinointikäytössä. Yrittäjyyspäivästä saimme positiivista energiaa.

Onko meidän lukiossa työelämään tutustumisjaksoa opiskelijoille, opettajille tai rehtorille, tai suunnitteilla sellaista?

Meillä kaikki lukiolaiset suorittavat kaksi päivää työelämään tutustumista lukion aikana. Opiskelijat kokevat, että on tärkeää päästä kokeilemaan työelämää ennen jatko-opintoja. Osa opettajista menee nyt keväällä ope-TETiin muun muassa lentokentälle, tilitoimistoon ja Kauppakamariin.

Harjoitellaanko meidän lukiossa työnhakutaitoja?

Eri oppineissa harjoitellaan työnhakutaitoja mm. äidinkielessä, kielissä ja opinto-ohjauksessa. Kaikki opiskelijat tekevät lukion aikana työhakemuksen ja CV:n.

Onko meidän lukiossa pohdittu omia, koulun ulkopuolella hankittuja taitoja ja vahvuuksia ja miten niitä voisi hyödyntää opiskelussa tai työelämässä?

Meillä korostetaan tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja kuten vuorovaikutustaitoja, kielitaitoa ja yrittelijäisyyttä.

Saako meidän lukiossa yrittää, epäonnistua ja oppia epäonnistumisista?

Tottakai! Meillä kannustetaan yrittämään ja tekemään parhaansa.

 

 

Jutun kuvat: Haminan lukio ja YES Kotka-Hamina.

Haminan lukio on mukana YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. Tässä juttusarjassa esittelemme kerran kuukaudessa yhden hankkeessa mukana oleva lukion yrittäjyyskasvatusta. Katso sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut:

Raision lukiossa yrittäjyyskasvatusta saavat niin opiskelijat, opettajat kuin rehtorikin

Raision lukiossa opiskelijoille on tarjolla viiden kurssin laajuinen Yrittäjyyslinja. Opiskelijoilla on mahdollisuus perustaa NY-yritys, ja yhteistyö muiden koulujen ja yrittäjien kanssa on tiivistä.

Mikkelin lukiossa opiskelijat pääsevät ideoimaan kurssisisältöjä ja opettajat tutustuvat työelämään

Mikkelin lukion opiskelijoille on tarjolla yrittäjyyskursseja ja teemaopintoja, ja moneen kurssiin sisältyy yhteistyötä työelämän kanssa.

Kiimingin lukio panostaa nyt yrittäjyyskasvatukseen

Kiimingin lukiossa on tänä lukuvuonna merkittävänä painopistealueena yrittäjyyskasvatus.

Kotkan lyseon lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella

Kotkan lukiossa yhteistyökumppanien verkosto on laaja ja yrittäjyyskasvatusta viedään nyt yhdessä virkeästi eteenpäin.

Näin Mäntsälän lukiossa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta

Mäntsälän lukiossa opiskelijat muun muassa käyvät yritysvierailuilla, tekevät TET-päiviä ja kuulevat yliopisto-opiskelijoilta jatko-opinnoista.

 

[/su_column] [/su_row]

Nuoret kertovat: tällainen opettaja kannustaa yritteliäisyyteen

Mistä syntyy nuorille yrittäjämäinen asenne, ja miten opettaja voi kannustaa nuorta yritteliäisyyteen? Kysyimme Uskalla Yrittää -finaaliin päässeiltä nuorilta.

Suomen yritteliäimmät nuoret kisaavat parhaillaan Helsingissä Helsinkiin Suomen mestaruudesta ja EM-kisapaikoista Uskalla Yrittää -finaalissa.

Paikalla on myös nuorten opettajia eri puolilta Suomea. He ovat ohjanneet oppilaitaan yrittämisen ensiaskelissa pitkin lukuvuotta, ja saavat nyt jännittää, miten nuorten yrittäjyystaidot ovat hallussa.

Minkälainen opettaja saa nuoren yrittämään? Näin nuoret NY-yrittäjät vastaavat:


Mielestämme opettajan täytyy olla tietyllä tapaa napakka, jotta oppilas ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhtyy toimeen! Ja opettajan täytyy itsekin olla yritteliäs. Ei tule mitään, jos opettaja kannuttaa oppilaita yrittämään, mutta itsellä ei ole samaa asennetta. Hyvä opettaja myös kannustaa oppilasta ja saa hauskan ja rennon ilmapiirin, ettei tunnit ole tylsää jäpittämistä.

Eerika Kitunen ja Emma Lantta,  Makeismimmit NY, Vehkalahden koulu, Hamina

 


Sellainen opettaja saa yrittämään, joka on itse täysillä mukana tässä hommassa ja kannustaa niin, että oppilaalla ei tule oloa, että on ihan yksin tämän asian kanssa. Tietävä ja osaava. Opettajan kannattaa myös aina mainita, kuinka paljon yrittämisestä on hyötyä ja kuinka tyytyväisiä ne oppilaat ovat, jotka lähtevät mukaan.

Tessa Vuorenmaa ja Riina Lampinen, Jouhikorut NY, SASKY Mäntän seudun koulutuskeskus, Mänttä-Vilppula

 

Sellainen opettaja kannustaa yritteliäisyyteen joka osaa olla läsnä ja antaa neuvoja ja tukea, jos oppilas tarvitsee apua. Positiivisuus on tosi tärkeää, että hakee aina positiivisen puolen asioista. Opettajalla on hyvä olla myös omaa kokemusta yrittämisestä.

Otto Kangasvieri, Kertokortit NY, Länsipuiston koulu, Kokkola

 


Opettaja saa nuoren innostumaan, kun hän kertoo, miten yrittäjyysopinnot auttavat työelämässä ja sosiaalisessa elämässä jatkossakin. Opettaja voi kertoa muiden nuorten kokemuksista ja omista kokemuksistaan. Kannustava opettaja myös esittää ideoita ja antaa paljon erilaisia vaihtoehtoja, ja kertoo rohkeasti ja rehellisesti jos joku idea on tosi huono.

Nea Nurminiemi ja Thomas-Simeon Kleine, Sponki NY, Suomen Liikemiesten kauppaopisto, Helsinki


Opettajan pitää osata neuvoa perusjutuissa ja olla valmis vastaamaan kysymyksiin, jos oppilas tarvitsee neuvoa. Hyvä opettaja ei ole liian määräilevä eikä anna liikaa ohjausta, vaan antaa oppilaan itse tehdä.

Jaakko Vuorinen, Grove NY, Jyväskylän lyseon lukio

Uskalla Yrittää -finaaliin osallistuvat nuoret ovat pyörittäneet lukuvuoden ajan oikealla rahalla toimivia harjoitusyrityksiään NY Vuosi yrittäjänä ja NY Start Up -ohjelmissa osana opintojaan. Katso finaaliohjelma: uskallayrittaa.fi

 

YES-verkoston palvelut entistä useamman opettajan saataville

YES-verkosto sai jälleen uuden aluetoimiston maaliskuun alussa, kun YES Kainuu aloitti toimintansa. YES Kainuu on jo kolmas uusi YES-aluetoimisto vuoden sisällä: syksyllä aloitti YES Imatra ja vuoden alussa YES Lappi.

Valtakunnallisen YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen toivottaa uuden YES-alueen tervetulleeksi kasvavaan verkostoon.

– Kiinnostus YES-verkoston asiantuntemusta ja yrittäjyyskasvatuksen palveluja kohtaan on nyt suurta. YES Kainuu on kolmas reilun puolen vuoden sisällä avattu YES-aluetoimisto. Tavoitteenamme on, että että jokainen suomalainen nuori saa yrittäjyyskasvatusta kouluasteesta ja paikkakunnasta riippumatta ja että jokaisella opettajalla on valmiudet toteuttaa yrittäjyyskasvatusta omassa työssään, Lehtonen sanoo.

YES Kainuu tähtää maakunnalliseen yrittäjyyskasvatuksen strategiaan

Uusi YES Kainuun aluetoimisto sijoittuu Kajaaniin. Toiminnasta vastaa Kajaanin ammattikorkeakoulu sekä Kainuun ammattiopisto ja YES-aluepäällikkönä toimii Anne Määttä ja aluekoordinaattorina Heli Mylly.

YES Kainuun aluetoimijat valmentavat opetushenkilöstöä, verkottavat yrittäjyyskasvatuksen toimijoita ja kehittävät yrittäjyyskasvatusta alueellisesti. YES Kainuu aloittaa toimintansa kaksivuotisen ESR-hankerahoituksen avulla, ja hankkeen aikana luodaan YES Kainuun jatkon edellytykset. Hankkeen aikana laaditaan myös Kainuusta puuttuva maakunnallinen yrittäjyyskasvatusstrategia.

– Tarjoamalla YES-palveluja voimme syventää opetushenkilöstön yrittäjyys- ja työelämäosaamista ja parantaa nuorten yrittäjämäisiä valmiuksia. YES Kainuu auttaa myös opettajia ja oppilaitoksia ottamaan käyttöön eri kouluasteiden Nuori Yrittäjyys (NY) -ohjelmia, jotka antavat työvälineitä työelämätaitojen, yritteliäisyyden ja taloudenhallinnan opetukseen ja tukevat ilmiöpohjaisuutta sekä tekemällä oppimista. Sekä Kainuun ammattiopisto että Kajaanin ammattikorkeakoulu ovat olleet mukana NY-toiminnassa jo useiden vuosien ajan, mutta nyt tukea ohjelmien käyttöönottoon on tarjolla myös muille kouluasteille, Määttä kertoo.

 

YES Kainuun löydät nyt myös Facebookista, käy seuraamassa: facebook.com/yeskainuu

 

 

 

 

Raision lukiossa yrittäjyyskasvatusta saavat niin opiskelijat, opettajat kuin rehtorikin

YESin yrittäjyyskasvatuksen ystäväkirjassa vuorossa on Raision lukio, jossa opiskelijoille on tarjolla viiden kurssin laajuinen Yrittäjyyslinja. Opiskelijoilla on mahdollisuus perustaa NY-yritys, ja yhteistyö muiden koulujen ja yrittäjien kanssa on tiivistä. Vuosittaisiin tapahtumiin kuuluvat muun muassa Raisio Business Race, NY 24h -leiri, Harrastepäivä ja Job Shadowing -työharjoittelu.

Tämän ystäväkirjan täytti Raision lukion opinto-ohjaaja Tuula Aro

lukion nimi: Raision lukio
paikkakunta: Raisio
opiskelijoita: 360
opettajia: 29
Onko meidän lukiossa yrittäjyyskursseja?

Kyllä, Raision lukiossa Yrittäjyyslinja on tarjolla kaikille. Se on yrittäjyysopinnoista ja yrittäjyystapahtumista koostuva viiden kurssin laajuinen linja, joka suoritetaan ensimmäisen ja toisen vuoden aikana. Kaikille on tarjolla myös  yksittäinen Yh06- yrittäjäkurssi, joka kuuluu ns. pakollisena Yrittäjyyslinjan opiskelijoille.

Miten meidän lukiossa yrittäjyyskasvatus näkyy muissa oppiaineissa?

Yrittäjyydestä puhutaan totta kai opinto-ohjauksen tunneilla, yhteiskuntaopissa ja kielten kursseilla.

Onko meidän lukiossa teemaopintoja?

Teemaopintoina meidän lukiossa on tarjolla kurssit Monitieteinen ajattelu, Tutkiva työskentely teknologialla ja Osaaminen arjessa.

Onko meidän lukiossa yrittäjyyspäiviä tai teemapäiviä, joihin sisältyy yrittäjyyskasvatusta?

Yrittäjän päivän viikolla syyskuussa meidän lukion kaikki kakkoset osallistuvat Raisio Business Race -tapahtumaan, jossa he kaikki pääsevät tutustumaan paikallisiin yrityksiin tekemällä tehtävärasteja yrityksissä.

Miten meidän lukiossa tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa?

Olemme sopineet yhteistyösopimukset Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa yrittäjyyden opintojen yhteistyöstä ja myös Yrittäjyyslinjan opintojen hyväksiluvusta. Lisäksi teemme yhteistyötä mm. Turun klassillisen lukion, Vaisaaren yläkoulun ja Rasekon ammattiopiston kanssa.

Onko meidän lukiolla omaa yrityskummia?

Me toimimme tiiviissä yhteistyössä Raision Yrittäjien kanssa.

Onko meidän lukiossa vieraillut yrittäjiä? Kuka on ollut mieleenpainuvin vieras?

Meillä käy säännöllisesti Tähtivieras-luennoitsijoita, joista useat ovat olleet yrittäjiä, esimerkiksi businessenkeli Petri Lehmuskoski. Viimeksi vieraillut nuori kauppatieteen maisteri ja yrittäjä Roni Arvonen jäi opiskelijoiden mieleen.

Onko meidän lukiossa mahdollista perustaa oma harjoitusyritys osana opiskelua?

Kyllä, opiskeiljamme voivat ryhtyä NY-yrittäjiksi.

Mitä valmiita malleja tai työkaluja meidän lukiossa käytetään?

Nuori Yrittäjyys ry:n NY 24h -leiri järjestetään vuosittain.

Pääsevätkö meidän lukiossa oppilaat osallistumaan kurssisisältöjen tai teemapäivien suunnitteluun?

Kyllä pääsevät. Esimerkiksi joka toinen vuosi järjestettävänä Harrastepäivänä jokainen nuori halutessaan pääsee esittämään koulun ulkopuolista osaamistaan ja harrastuneisuuttaan järjestämällä ns. työpajan, jossa muut nuoret pääsevät kokeilemaan tai kuulemaan nuoren kiinnostuksesta.

Mikä on hauskin yrittäjyyskasvatukseen liittyvä juttu mitä olemme tehneet yhdessä?

Varmasti NY 24h -leirin kokemukset ovat hauskimpia ja harrastepäivän eri lajikokeilut.

Onko meidän lukiossa työelämään tutustumisjaksoa opiskelijoille, opettajille tai rehtorille, tai suunnitteilla sellaista?

Yrittäjyyslinjalaiset tekevät työharjoittelupäivät Päivä yrittäjänä ja Päivä johtajana. Kaikki kakkoset tekevät Op02-kurssin yhteydessä Job Shadowing-työharjoittelupäivän, jossa varjostavat mielenkiintoista tulevaisuuden alaa.

Rehtori osallistui 2017–2018 TATin, JY:n ja OPH:n yhteistyössä järjestämälle Critical Friends – peer coaching -koulutukseen, joka oli suunnattu koulunjohtajille ja yritysjohtajille. Yritysjohtajakumppani oli Turun osuuskaupasta, ja tästä yhteistyöstä saimme yhteistyökumppanin ja haastetehtävän meidän lukion NY 24h -leirille.

Harjoitellaanko meidän lukiossa työnhakutaitoja?

Kyllä, opinto-ohjauksen tunneilla. Lisäksi meillä on suunnitteilla Video-CV -työpaja valinnaisena kurssina.

Onko meidän lukiossa pohdittu omia, koulun ulkopuolella hankittuja taitoja ja vahvuuksia ja miten niitä voisi hyödyntää opiskelussa tai työelämässä?

Asiasta puhutaan opinto-ohjauksessa ja harrastepäivä on mainio tilaisuus päästä esittelemään juuri näitä koulun ulkopuolisia taitoja toisille.

Onko meidän lukiossa opettajilla mahdollisuus kehittää yrittäjyyskasvatusta omassa oppiaineessaan?

On! YES Varsinais-Suomen kautta meidän kaikille opettajille on tarjottu mahdollisuuksia syventää yrittäjyysosaamistaan ja tuoda sitä osaksi omaa oppiainetta. YES – Lukiot työelämään -hankkeen puitteissa opettajamme ovat saaneet lisäkoulutusta yrittäjyyskasvatukseen.

 

Jutun kuvat: YES Varsinais-Suomi ja Raision lukio.

Raision lukio on mukana YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. Tässä juttusarjassa esittelemme kerran kuukaudessa yhden hankkeessa mukana oleva lukion yrittäjyyskasvatusta. Katso sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut:

Vasa övningskolas gymnasiumissa on laajat yhteistyöverkostot

Vasa övningskolas gymnasiumissa yrittäjyyskasvatus näkyy monissa oppiaineissa ja yhteistyöverkostot ovat laajat. Yhteiskuntaopin yrittäjyyskurssilla on myös syntynyt oikeita yrityksiä.

Mikkelin lukiossa opiskelijat pääsevät ideoimaan kurssisisältöjä ja opettajat tutustuvat työelämään

Mikkelin lukion opiskelijoille on tarjolla yrittäjyyskursseja ja teemaopintoja, ja moneen kurssiin sisältyy yhteistyötä työelämän kanssa.

Kiimingin lukio panostaa nyt yrittäjyyskasvatukseen

Kiimingin lukiossa on tänä lukuvuonna merkittävänä painopistealueena yrittäjyyskasvatus.

Kotkan lyseon lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella

Kotkan lukiossa yhteistyökumppanien verkosto on laaja ja yrittäjyyskasvatusta viedään nyt yhdessä virkeästi eteenpäin.

Näin Mäntsälän lukiossa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta

Mäntsälän lukiossa opiskelijat muun muassa käyvät yritysvierailuilla, tekevät TET-päiviä ja kuulevat yliopisto-opiskelijoilta jatko-opinnoista.

 

[/su_column] [/su_row]
YES rakentaa tulevaisuutta, jossa jokaisella nuorella
on mahdollisuus yrittäjyyskasvatukseen.
css.php